Siirry pääsisältöön

Vinkkejä vauvahankintoihin osa 3

Tässä blogissa jatkuu edelliset osat. Nyt keskityn isompiin ostoksiin.

Vaunut ovat tärkeä ja luultavasti kallein ostos. Vaunuja on aluksi hyvä tutkia huolella, sillä niitä ensinäkin tullaan käyttämään vuosia. Tässä halvin ei välttämättä ole paras, mutta kohtuuhintaan löytyy myös hyviä. Kannattaa myös miettiä onko tarvetta tupla ominaisuudelle, sillä joissain löytyy sellainen. Itsellämme on Emmaljungan Nxt90, joissa saa peräkkäin kaksi matkustajaa. Nämä ovat olleet hyvät, mutta mikäli ostaisimme uudet miettisimme myös bugaboon rattaita. En muista tarkemmin mallia, mutta ainakin jossain niissä saa levennettyä rattaita ja viereen saa joko korin tai toisen istuimen. Olen myös kuullut, että nämä mahtuvat ovista helposti, koska tuplinakaan ne ei ole liian leveät. Vaunuissa on hyvä olla myös tilava tavarakori alla. Mieti myös missä aiot vaunuja käyttää. Kaupungissa voi ketterät ja pienet vaunut olla hyvät kun taas maalla sellaiset, missä on isommat pyörät. Meidän Emmaljungilla on kuljettu jopa umpimetsässä. Myös lumen määrä vaikuttaa. Meillä on lisäksi myös juoksurattaat, joissa on kolme pyörää ja ne ovat paljon kevyemmät. Niitä voisi käyttää myös ykkösrattaina. 

Toteamus vaunuista: Etsi tietoa ja erilaisia vaihtoehtoja, lastentarvikeliikkeessä näät vielä vaunut käytännössä. Mieti millaisessa maastossa niitä käytetään. 


Mikäli lapsi nukkuu perhepedissä ei pinnaasänkyä tarvita, mutta muussa tapauksessa pinnasänky on hyvä ostaa. Ostamisen kanssa ei kuitenkaan ole kiire. Useat nukuttavat vauvan aluksi äitiyspakkauksen laatikossa, tai perhepedissä. Pinnasänkyjä löytyy paljon erilaisia ja eri hintaisia. Pinnasängyissä löytyy ulkonäöllisiä eroja ja soveltuvuus eroja. Joitakin voi helposti muokata, että soveltuvat pitkään. Itsellämme on ikeasta ostettu pinnasänky, joka on koettu hyväksi. Sitä voi jatkaa nimittäin pikku prinssin vanhetessa pari vuottakin. 

Toteamus pinnasängystä: Jos on perhepeti ei tarvitse pinnasänkyä. Jos vauva on tarkoitus nukkua omassa sängyssä on parempi, jos pinnasänky menee kahdelle eri korkeudelle ja saa laidan pois.


Autossa matkustaessa vauvalla kuuluu olla turvakaukalo. Turvakaukaloita on erilaisia ja eri hintaluokista. Tässäkään ei kannata ehkä luottaa halvimpaan, vaan panostaa hyvään. Facebookissa on ryhmä Turvaistuimet / Bilbarnstolar , josta löytyy ajankohtaista tietoa ja valmis lista turvallisimmista kaukaloista sekä turvaistuimista. 

Toteamus turvakaukalosta: Autoillessa pakollinen, katso facebookista lista parhaimmista.


Vanha uudistettu syöttötuoli

Syöttötuolia ei tarvitse heti aluksi ostaa. Lapsi saa istua vasta, kun osaa, yleensä siinä puolen vuoden iässä. Perinteisen syöttötuolin lisäksi niitä on saatavilla tarjottimen kanssa tai vaikka pöytään kiinnitettävänä ilman jalkoja. Joissain syöttötuoleissa on turvavyö, jonka käytöstä ollaan montaa mieltä. Niitä saa myös erikseen ostettua, mikäli tarve tulee. Yksi tärkeä juttu vielä. Syöttötuolit ovat varmaan kaikki vedenkestäviä, mutta se miten helposti ne saa pestyä ja miten ne kestää, on eri asia. Tuoliin nimittäin tulee kaatumaan pikku sankarin useat juotavat, puurot ja jogurtit. Meillä on puinen, ja maali alkoi aika nopeasti kulua pois kun sitä jatkuvasti pestiin. Vaimo kouluprojektina maalasi sen uudelleen alkusyksystä, ja silti se taas on kulunut joistain kohdista. Jälkeenpäin ajateltuna, ostaisimme varmaan muovisen tuolin. Toki puisessa on taas omat puolensa.

Toteamus syöttötuolista: Tarvitset sen vasta kun lapsi osaa istua (tuettuna tai ilman), kestävyys plussaa.


Tässä kaikki tällä kertaa. Toivottavasti näistä oli jollekkin apua. Lue myös edelliset osat, mikäli on jäänyt lukematta. 

Ylihuomenna on jo joulukuu! Jos sulla ei vielä ole seurannassa minun instagram @kokinpoikanen tai perhekuplan eli @perhekupla, niin käyppä seuraamassa. Sinne on tulossa joulukalenteri kivoilla jutuilla :)

-Kokin poikanen





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilainen lapsuus

Moikka, Tämä tulee olemaan syvällisin teksti mitä tähän mennessä olen kirjoittanut. Haluan muistuttaa ennen, kun alatte lukemaan tätä erään asian. Minulla oli ihan hyvä lapsuus ja myös hyviä muistoja, mutta tässä keskityn kertomaan tarinan toisesta puolesta. Lisäksi kerron tämän siksi, että alkoholismi on Suomessa yleistä, ja toivon että jos te kohtaatte joskus tälläistä, vaikkapa rattijuopon jolla on lapset kyydissä, puututte siihen. Isäni, on tiivistettynä, narsisti ja alkoholisti. Tämä on ollut suuri vaikuttaja lapsuuteni ajan ja se on jatkunut myös aikuisiälle. Luulin ennen, ettei minusta voisi ikinä tulla hyvää isää itse, sillä oma isäni ei ollut sellainen. Isäni oli mukava ihminen ennen kaikkea tätä, joten sanoisin että ongelma ei ole isäni vaan alkoholi. Joista tulivat loppua kohden sama asia. Ensimmäisiä muistojani ovat kun olin neljä tai viisi vuotias. Silloin asuimme äitini, siskoni ja isäni kanssa kauniissa puu-talossa. Meillä oli purjevene, jonka äärellä rakastimme käyttää

Erilainen nuoruus

Heippa taas. Tämä teksti on jatkoa erilainen lapsuus- tekstille. Käy lukemassa ensimmäinen osa, niin saat paremman käsityksen tarinasta. Tämä on paljon pidempi mitä edellinen, mutten oikein osaa tätä enempää tiivistää. Asiaa on niin paljon. Tarina jatkuu kun olin kolmetoista. Isälleni normaalia alkoholin käyttöä oli 6-pack kaljaa ja viinipullo. Tämä määrä oli siis joka päivä maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin hän joi vain pari olutta, koska yritti tsempata äitipuoleni takia. He siis näkivät vain viikonloppuisin. Tämä johti siihen, että kotimatkalla isäni alkoi juoda olutta jo ajaessaan. Sunnuntai iltaan mennessä hän oli todella pahasti humalassa. Muistan välillä miettineeni, onko normaalia että kolmetoistavuotias kantaa oman isäänsä makuuhuoneeseen nukkumaan. Usein hän sammui sohvalle. Tuolloin ajattelin, ettei tilanne voi pahentua enää. Olin todella väärässä, sillä tuo oli vielä kevyttä siihen verrattuna mitä oli tulossa.  Eräs ilta ajettuamme jääkiekko harkoista kotiin, oli i

Mikä todennäköisyys?

Tänään olisi syvällisen ja itselle todella vaikean aiheen vuoro. Olen joskus viitannut julkaisuissa tähän aiheeseen. Monesti olen myös halunnut kirjoittaa tästä, mutta en ole pystynyt pukemaan tätä sanoiksi. Olen kertonut pikku prinssin syntymästä sekä ajasta sairaalassa, mutta nyt palaamme alkuun. Aloitetaan kertomus parhaimmasta hetkestä. Olin kotona lähtemässä töihin, kun vaimo toi minulle tikun ja kysyi mitä näen siinä. Ihmettelin hetken, ja sitten tajusin että kyse ei ollut näenkö itse tikkua, vaan montako viivaa siinä on. Oikein kun tihrusti, niitä oli kaksi. ''Onko se haamuviiva?'' Vaimo kysyi. Mietin että mikä ihmeen haamuviiva, ihan viiva se on. Vaaleampi vain. Eli siis.. Positiivinen!  Oli niin jännä ajatella kuinka elämämme tulisi muuttumaan. Vaimo oli tutkinut raskaudesta jo paljon tietoa netistä. Aloimme noudattamaan ruoka-aine suosituksia. En kyllä heti alkuun muistanut mitä saa syödä ja mitä ei. Onneksi vaimo oli tarkka ja muisti. Ensimmäiset viikot alkoi