Huomasin edellisiä tekstejäni lukiessani, että olen kertonut paljon surullisia ja negatiivisia asioita. Tässä tekstissä haluan vastapainoksi kertoa asioita, joista olen kiitollinen. Kiitollisuuden aiheita on paljon, enkä valitettavasti viitsi kirjoittaa kirjaa niistä, joten kerron nyt ne mitä mieleen juolahtaa.
Ensimmäisenä tietenkin pikku prinssi. Mikä mahtava pakkaus. Aiemmin vitsailinkin instagramissa (niin muuten, jos et vielä ole mua löytänyt instagramissa niin käyttäjä on @kokinpoikanen) siitä, että kun meidän poika luotiin ei kaikki mennyt ihan tasan. Söpöyttä lipsahti vähän liikaa ja niin edelleen. Positiivista asioista tulee mieleen myös uskomaton hymy. Ja se ilo joka pikku prinssin naamalta loistaa, kun vaikka leikimme jahtaamisleikkiä. Veikeä kaveri.
Toinen suuri asia mistä olen kiitollinen on vaimoni. Se kuinka hän hoitaa perheen, koulun ja kodin on ihailtavaa. Kun minä vielä mutustelen ruokaa loppuun, on vaimo jo korjaamassa jälkiä ja täyttämässä tiskikonetta. Samalla kun hän valitsee pikku prinssille vaatteita, lelut palaa takaisin paikoilleen. Jos katsomme sarjaa, vaimo viikkaa. Vai viikkaako? Meillä on sellainen insidejoke pyykeistä. Ostimme nimittäin uuden hienon pesukoneen vuosi sitten. Kun tuli vieraita, esittelin heille koneen ja kerroin kuinka nopea se on. Sen lisäksi, että se pesee ja kuivaa vaatteet saman ohjelman aikana on sillä muitakin taitoja. Se hakee likaiset vaatteet lattialta, lajittelee ne väreittäin, pesee oikeassa lämpötilassa, tyhjentää koneen ja ottaa pois nukat. Lopuksi se vielä viikkaa ne, ja vie kaappiin paikoilleen. Mikä unelma. Itse olen sellainen että imuroin puolivahingossa puurot, ja tukin koko imurin.
Kolmas suuri kiitollisuuden aihe on terveys. Usein tulee vastaan uutisia syövistä ja muista sairauksista. Mitään sen suurempaa ei ole meillä ollut, ja kaikilla on kaksi toimivaa kättä ja jalkaa. Välillä siihen bonuksena toimiva pää. Hehheh.
Vaimon ja pikku prinssin lisäksi minulla on avulias äiti ja ihana sisko. Avioliiton kautta olen saanut myös appivanhemmat, sekä vaimon siskon ja veljen elämää piristämään.
Näihin edellisiin voivat varmasti monet yhtyä, mutta vielä yhden erikoisemman jutun haluan mainita. Nyt korona-aikana, lomautuksen takia olimme kevään ja kesän kaikki kotona. Uutisissa on ollut paljon kertomuksia perheiden riidoista ja kuinka korona tuhosi perheitä. Meillä taas asiat menivät parempaan suuntaan. Ei sillä, että asiat olisivat olleet aiemmin huonosti, mutta meille kotona oleminen oli enemmänkin juhlaa kuin karanteenia. Taloudellisia ongelmia tuli, mutta se, että sain olla kotona seuraamassa pikku prinssin ensimmäistä vuotta niin paljon, oli kaiken arvoista. Sen seurauksena tulimme myös päätökseen, että jään isyyslomalle pidemmäksi aikaa.
Olen kiitollinen auringosta, kanttarelleistä, puhtaasta vedestä, luonnosta, Suomesta jossa on mahdollisuus pitää pitkä isyysloma. Leikkipuistoista ja Hesburgerin soijatortilloista.
-Kokin poikanen
Kommentit
Lähetä kommentti