Siirry pääsisältöön

Talvinen retki

*Kaupallinen yhteistyö Ainun ja Perhekuplan kanssa*

Moi pitkästä aikaa! Olen jonkin aikaa päivitellyt enemmän instagramin puolella, mutta nyt halusin tulla tännekin kertomaan meidän retkestä ja Ainun tuotteista. 

Eräänä kauniina talvisena päivänä... 
Olimme sopineet yhden kerhon kanssa tapaavamme asukaspuistossa, turvavälejä pitäen. Aamulla kun olimme lähdössä junaa kohti huomasimme pakkasta olevan vähän enemmän. Puimme prinssille kunnolla päälle, ja luulimme olevamme itsekin varustautuneita. Jo perille päästyämme alkoi kylmä puskea vaatteista läpi. Prinssi kuitenkin nautti lämpimistä oloista lämpöpussissa niin, että nukahti juuri portilla. 
 
Vajaa tunti myöhemmin prinssi heräsi ja olikin jo eväiden syönnin aika. Vaimolla ja prinssillä oli omat eväät ja minä sain nauttia lämpimästä glögistä sekä karjalanpiirakoista! Tällä kertaa prinssi myös joi vettä, sillä oli niin innostunut Ainun pillimukista. Ja niin mekin, koska siitä ei saa läikytettyä tai puristettua vettä kenenkään päälle tai lattialle. 



Eväiden jälkeen menimme hetkeksi pulkkamäkeen. Prinssin seurana oli kaksi vähän vanhempaa lasta jotka kumpikin vuorollaan vetivät häntä pulkassa. Laskimme myös isoa mäkeä, mutta ensimmäisen ja viimeisen kerran jälkeen muistin, miksi ulkohousut olisi pitänyt olla mukana. 

Aloimme pikkuhiljaa siirtyä kotia kohti, vaikka prinssi olisi vielä jaksanut leikkiä. Julkisissa istuminen ei ole prinssin lempihommaa, mutta tässäkin pillimuki pelasti matkan. Prinssi nimittäin ylpeänä näytti meille, että osaa juoda ihan itse. Päivä huipentui vielä kotona, kun pääsimme suoraan saunaan lämmittelemään!



Pillimukin lisäksi saimme Ainulta testiin purulelun, hammasharjat sekä unilelun. Purulelu yltää poskihampaisiin saakka ja helpottaa hampaiden puhkeamisen kutinaa. Kovaan käyttöön on päässyt nyt, kun kulmahampaita pukkaa. Hammasharjojen mukana tuli turvarengas joka estää harjaa menemästä liian syvälle. Harjaspäät olivat myös mukavan pehmeät! Ja no, tämä norsu vaan on super söpö. Näitä tuotteita voin lämpimästi suositella! 



Kiitos kun luit, hyvää ystävänpäivää kaikille :)


- Kokin pillimukiin rakastunut poikanen 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilainen lapsuus

Moikka, Tämä tulee olemaan syvällisin teksti mitä tähän mennessä olen kirjoittanut. Haluan muistuttaa ennen, kun alatte lukemaan tätä erään asian. Minulla oli ihan hyvä lapsuus ja myös hyviä muistoja, mutta tässä keskityn kertomaan tarinan toisesta puolesta. Lisäksi kerron tämän siksi, että alkoholismi on Suomessa yleistä, ja toivon että jos te kohtaatte joskus tälläistä, vaikkapa rattijuopon jolla on lapset kyydissä, puututte siihen. Isäni, on tiivistettynä, narsisti ja alkoholisti. Tämä on ollut suuri vaikuttaja lapsuuteni ajan ja se on jatkunut myös aikuisiälle. Luulin ennen, ettei minusta voisi ikinä tulla hyvää isää itse, sillä oma isäni ei ollut sellainen. Isäni oli mukava ihminen ennen kaikkea tätä, joten sanoisin että ongelma ei ole isäni vaan alkoholi. Joista tulivat loppua kohden sama asia. Ensimmäisiä muistojani ovat kun olin neljä tai viisi vuotias. Silloin asuimme äitini, siskoni ja isäni kanssa kauniissa puu-talossa. Meillä oli purjevene, jonka äärellä rakastimme käyttää

Erilainen nuoruus

Heippa taas. Tämä teksti on jatkoa erilainen lapsuus- tekstille. Käy lukemassa ensimmäinen osa, niin saat paremman käsityksen tarinasta. Tämä on paljon pidempi mitä edellinen, mutten oikein osaa tätä enempää tiivistää. Asiaa on niin paljon. Tarina jatkuu kun olin kolmetoista. Isälleni normaalia alkoholin käyttöä oli 6-pack kaljaa ja viinipullo. Tämä määrä oli siis joka päivä maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin hän joi vain pari olutta, koska yritti tsempata äitipuoleni takia. He siis näkivät vain viikonloppuisin. Tämä johti siihen, että kotimatkalla isäni alkoi juoda olutta jo ajaessaan. Sunnuntai iltaan mennessä hän oli todella pahasti humalassa. Muistan välillä miettineeni, onko normaalia että kolmetoistavuotias kantaa oman isäänsä makuuhuoneeseen nukkumaan. Usein hän sammui sohvalle. Tuolloin ajattelin, ettei tilanne voi pahentua enää. Olin todella väärässä, sillä tuo oli vielä kevyttä siihen verrattuna mitä oli tulossa.  Eräs ilta ajettuamme jääkiekko harkoista kotiin, oli i

Mikä todennäköisyys?

Tänään olisi syvällisen ja itselle todella vaikean aiheen vuoro. Olen joskus viitannut julkaisuissa tähän aiheeseen. Monesti olen myös halunnut kirjoittaa tästä, mutta en ole pystynyt pukemaan tätä sanoiksi. Olen kertonut pikku prinssin syntymästä sekä ajasta sairaalassa, mutta nyt palaamme alkuun. Aloitetaan kertomus parhaimmasta hetkestä. Olin kotona lähtemässä töihin, kun vaimo toi minulle tikun ja kysyi mitä näen siinä. Ihmettelin hetken, ja sitten tajusin että kyse ei ollut näenkö itse tikkua, vaan montako viivaa siinä on. Oikein kun tihrusti, niitä oli kaksi. ''Onko se haamuviiva?'' Vaimo kysyi. Mietin että mikä ihmeen haamuviiva, ihan viiva se on. Vaaleampi vain. Eli siis.. Positiivinen!  Oli niin jännä ajatella kuinka elämämme tulisi muuttumaan. Vaimo oli tutkinut raskaudesta jo paljon tietoa netistä. Aloimme noudattamaan ruoka-aine suosituksia. En kyllä heti alkuun muistanut mitä saa syödä ja mitä ei. Onneksi vaimo oli tarkka ja muisti. Ensimmäiset viikot alkoi